Lähin ulkoilupaikka ja ulkoilureitti ovat oman ulko-ovesi toisella puolen. Tärkeintä on astua kynnyksen yli. Ulkoilu on erilaista kaupungissa ruuhkaisten katujen vierellä verrattuna rauhalliseen kylätiehen tai metsäpolkuun. Asutuskeskusten sisäpuolelle jää ja tarkoituksella jätetään virkistymisalueita ja mahdollisuus nauttia luonnosta. Asutuskeskuksien ympärillä on metsää ja asumattomia alueita enemmänkin. Riippuen missä päin Suomea ollaan. Se missä jokainen mieluiten liikkuu, on henkilökohtainen asia. Toiselle asfaltoitu tie ja kaupungin puistot riittävät. Toinen haluaa vaeltaa erämaassa ilman, että tarjolla on mitään palveluja tai että vastaan tulisi muita ihmisiä. Meistä moni asettuu näiden välimaastoon, kukin tavallaan.
Suomi on kaunis maa ja pituutensa vuoksi maahamme mahtuu hyvin erilaisia maastoja ja maisemia. Miten hienoa on, kun voimme halutessamme valita lomamatkan vaikkapa tuntureille tai meren rantaan. Tai järvimaisemaan tai tasaiselle, lähes järvettömälle Pohjanmaalle. Vuodenajasta riippuen voivat myös sääolosuhteet olla hyvin erilaiset. Syksyllä ja keväällä etelä-Suomi on lumeton, kun pohjois-Suomessa voi lunta olla jo yli puoli metriä.
Tutuissa metsissä ja metsäpoluilla on mukavaa ja turvallista liikkua. Jos haluaa etukäteen varmistaa että maasto on kulkukelpoista eikä eksymisvaara ole suuri, ovat merkityt luontopolut hyvä valinta. Luonnossa ulkoillessa ja erityisen hienoja maisemia nähdäkseen on yksi hyvä vaihtoehto lähteä kansallispuistoon.
Suomessa on 40 kansallispuistoa. Kansallispuistot ovat isoja luonnonsuojelualueita joiden pinta-ala on vähintään 1000 hehtaaria. Mikä tahansa alue ei valikoidu kansallispuistoksi. Luonnonnähtävyydet tai luonnontuntemuksen lisääntyminen ovat asioita joilla on merkitystä puistoksi nimeämisessä. Pinta-alaltaan isoin kansallispuisto on Lemmenjoen kansallispuisto ja toiseksi isoin Urho Kekkosen kansallispuisto. Suomen vanhimmat kansallispuistot ovat Pallas-Yllästunturi sekä Pyhä-Luoston kansallispuistot.
Tarkoitus on, että kansallispuiston alueella luonto säilyy rikkomattomana ja monimuotoisena. Ihmisillä on myös mahdollisuus nauttia tästä luonnon tilasta. Merkityt reitit ja tulentekopaikat tekevät vieraassa maastossa kulkemisen ja taukoilun mukavammaksi. Kansallispuistoissa yöpyminen on luvallista. Tarkempia tietoja löytyy jokaisen kansallispuiston omilta sivuilta.
Etelä-Suomen retkeilyalueista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta yli 200km pituista Hämeen Ilves reitistöä. Ilves-reitistöön kuuluva Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeenlinnan ja Padasjoen alueella. Kaikkina vuodenaikoina yhtä hieno paikka! Evon retkeilyaluen sopii kaikenkuntoisille ja -ikäisille. Joiltain osin myös liikkumisrajoitteisille. Evon retkeilyalueella on noin 70km erilaisia reittejä ja luontopolkuja. näiden reittien varrella on mahdollisuus yöpyä omassa teltassa tai vuokramökissä. Evolle ei tarvitse lähteä vain vaeltamaan, sillä mahdollisuuksia on myös kalastaa, meloa, ratsastaa maastossa tai kalliokiipeillä. Ulkoilijaa palvelee Evolla Evokeskus.
Päijänteen kansallispuistossa käynyt palaa sinne aina uudelleen. Suomen kaunein maisematie kulkee osin kansallispuiston maastojen halki. Päijänteen eteläkärjessä sijaitsee Vääksyn kylä. Paikkakuntalaisille ja erityisesti siellä vieraileville tämä kylä kauniine maisemineen on upea elämys. Viime aikoina on myös mainittu, että jos olet jo nähnyt Porvoon, ota seuraavaksi suunta Vääksyyn.
Vääksy sijaitsee kannaksella kahden järven välissä. Vääksyn harjuilla voi vain katsetta kääntämällä nähdä upean järvimaiseman. Eteläisen Vesijärven tai pohjoisen Päijänteen. Vääksystä Sysmän suuntaan lähdettäessä maisematie tarjoaa kauneintaan. Tie kulkee useamman pienen saaren läpi, joten kaunista järvimaisemaa ja rantanäkymiä riittää. Päijänteen kansallispuisto koostuu pääosin saarista ja luodoista. Alueella onkin monia hiekka- ja kalliorantoja. Saaria riittää etelä-Päijänteen itäosista aina Päijätsaloon saakka. Näiden välillä on harjuista muodostunut Pulkkilanharju joka on suosittu seurantapaikka lintubongareille varsinkin muuttoaikaan.
Suosittelemme viipymään kauniissa maisemissa pidempäänkin.
Toinen kansallispuisto Etelä-Suomen alueella on upea Repoveden kansallispuisto. Se sijaitsee Kouvolan ja Mäntyharjun alueella. Pääkaupunkiseudulta matkaa on noin 190km. Repovesi on yksi Etelä-Suomen suosituimmista kansallispuistoista, eikä syyttä. Jylhät, upeat jääkauden muokkaamat maisemat lumoavat. Mahtavat kallioseinämät saavat olon tuntumaan pieneltä kun ne kohoavat kohti taivasta. Alueelta löytyy myös mäkistä metsämaisemaa ja kauniita järviä. Kirkkaat vedet tuovat raikkaan tuulahduksen metsämaisemaan.
Kansallispuistoon pääsee autolla, veneellä ja myös julkisilla kulkuneuvoilla. Liikuntaesteiset on myös huomioitu. Tarkempia tietoja saa Repoveden omilta sivuilta. Kansallispuistoon on kolme sisääntuloa joista eniten käytetty on Lapinsalmi. Poluille pääsee myös pohjoisen Saarijärveltä ja etelän Tervajärveltä. Merkittyjä vaellusreittejä löytyy noin 45km, joista suosituin on 5km pituinen Ketunlenkki. Suurin osa tästä lyhyimmästä reitistä on helppokulkuista. Ketunlenkiltä pääsee halutessaan kansallispuiston muille poluille.
Lisää ulkoilureittejä löydät lisää esimerkiksi www.luontoon.fi – sivustolta.
