“Lunta tulvillaan on raikas talvisää…” Talven kovimman lumimyräkän jälkeen on helppo lähteä kokeilemaan uusia liukulumikenkiä. Oma piha on luminen eikä naapuruston katuja ole aurattu. Metsäkin on lähellä. Kokeilupaikoista ei siis ole pulaa.
Yöllä satanut lumi on kevyttä pakkaslunta, miinusasteita noin kolme. Lunta satelee kaiken aikaa lisää tuulen kanssa mutta se ei haittaa innostunutta ihmistä.
Liukulumikengät ovat itselleni aivan uusi kokemus. Käytössäni on Altai Hok – liukulumikengät joissa on x-trace-side. Side on helppokäyttöinen ensimmäisen hapuilevan käyttökerran jälkeen. Mitään työkaluja säätöjen tekemisessä ei tarvita. Säätövaraa löytyy eri kokoisille kengille aina 35 ja 47,5 välillä. Otan matkaan myös Leki Eagle – vaellussauvat jotka on säädetty itselleni sopivaan mittaan. Vaellussauvoihin on hankittu isommat sommat, merkiltään Leki big mountain binding basket, joilla kulku hangessa on helpompaa eikä sauva uppoa somman ansiosta syvälle hankeen.
Liukulumikenkää käyttäessä ei kuulemma ole väliä minkälaiset kengät ovat jalassa. Kumisaapas tai vaelluskenkä, ei väliä. Itselläni sattuu nyt olemaan jalassa pohjasta erittäin hyvin taipuisat kengät, eli paljasjalkakengät, Be Lenka Polar. Juuri taipuisampi kengänpohja ei voisi ollakaan. Side asetetaan ensin kengän mukaiseksi ja kiinnitetään. Sitten liikkeelle.
Aloitan menemällä aivan umpihankeen jossa kengillä kävellen lunta on aikuisella noin polveen asti. Eteneminen on yllättävän mukavaa ja helpon tuntuista. Liike on todellakin jotain kävelyn ja hiihdon välimuotoa sillä liukulumikenkä ei luista niin hyvin kuin tavallinen suksi. Toisaalta liukulumikengän mitta antaa mahdollisuuden askeltamiseen. Umpihangessa suksi uppoaa jonkin verran lumeen, nilkkaan asti. Tämä ei kuitenkaan haittaa. Vierellä toinen henkilö kulkee talvikengillä tarpoen, jalan upotessa hankeen huomattavasti enemmän ja kulku on hengästyttävää ja raskasta. Itselläni kulku on kevyttä.
Hankisessa ylämäessä kiipeäminen tapahtuu helpoiten sivuttaisaskelluksella. Vähäisemmässä lumessa ja loivassa mäessä suoraan kävelykin olisi varmasti mahdollista. Nyt liukulumikenkä vain lipsuu kun yritän sitä tässä puuterilumessa.
Sauvat ovat varsinkin alussa hyvä tuki ja varmistaja pystyssä pysymiselle. Jos haluaisin edetä hiihtotyylillä olisivat sauvat siinäkin oiva apu. Vasta satanut puuterilumi ei kuitenkaan ole paras mahdollinen alusta hiihtoa ajatellen.
Jätän sauvat pois, otan tilalle koirani ja lähden etenemään auraamatonta katua pitkin metsäpolulle. Tiellä ei upota yhtään vaan liukulumikenkä kulkee mukavasti. Otan askeleita, liu’utan ja nautin. Jäin kerrasta koukkuun. Liukulumikengät laajentavat todellakin mahdollisuuksia liikkua luonnossa. Esimerkiksi kävelylenkit koiran kanssa eivät jatkossa tapahdu vain aurattuja teitä pitkin, vaan lähdemme rohkeasti metsäpoluille.
Be Lenka – paljasjalkakengät tuntuivat varsin mukavilta liukulumikengillä liikuttaessa. Mietin myös, paljasjalkakengistä pitävänä ihmisenä, miltä tuntuisi jos jalassa olisi riittävä määrä villasukkia eikä kenkää ollenkaan. Kokeilin liukulumikenkää myös vaelluskenkien kanssa. Vaelluskenkä tukee kyllä nilkkaa ja jalkaa hyvin, mutta koska kenkä on jäykempi, tuntuu eteneminen myös jäykemmältä ja raskaammalta. Voi olla, että olen tottunut kevyeen paljasjalkakenkään jolloin kaikki sitä tukevampi tuntuu raskaammalta. Jatkossa kuitenkin valitsen mieluiten paljasjalkakengän ainakin lyhyempien liukukenkäilyjen ajaksi jalkaan.
